Vältä puristenestetappioita – tehosta esikuivausta

”Pessimisti ei pety” -henkisesti valmistaudumme ensi kesään. Miten optimoimme esikuivauksen, jos säänhaltija kohtelee meitä yhtä vetisesti kuin viime kesänä?

Haasteelliset kelit

Viime kesän rehunteossa esikuivauksen haasteet yhdistyivät ikäväksi kokonaisuudeksi. Epävakaa sää tarjosi sadekuuroja ennakoimattomasti ja teki korjuusuunnittelusta toivotonta. Peltojen märkyys oli monin paikoin jo itsessään korjuuta hidastava tekijä. Jos poutaa sattui olemaan, niin ensimmäinen päivä piti odotella pellon kuivumista. Kasvustosta kaste haihtui puoleen päivään mennessä ja illalla kuuden maissa uusi kaste alkoi jo pisaroitua nurmeen. Parhaassakin tapauksessa loppukesällä kuivumisen mahdollistavaa peliaikaa oli vain kuusi tuntia päivässä.

Märkyys näkyy rehuanalyyseissä

Valion rehuanalytiikan perusteella erityisen märkää kakkossato on ollut Kainuussa ja Lapissa, joissa keskimäärin rehunäytteiden kuiva-aine on noin 27 %. Alle 30 % kuiva-ainepitoisuuden jäätiin myös kaikissa Pohjanmaan maakunnissa, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. On huomattava, että nesteen valuminen pois rehusta myös nostaa jäljelle jäävän rehun kuiva-ainepitoisuutta. Korjuuhetkellä tosiasiassa rehut ovat olleet vielä märempiä kuin valmiista rehusta otetut näytteet antavat olettaa.

Märkä rehu ei pudota tuotosta, jos sen säilöntä on onnistunut

Märänkin rehun säilöntä onnistuu muurahaishapolla, kun annostelutaso on riittävä. Tällä voidaan sato pelastaa ja seuraavan talven ruokinta onnistuu. Lohdullinen tieto ruokinnan näkökulmasta on, että rehun märkyys sinänsä ei heikennä tuotosta, jos säilöntä on onnistunut.

Epäonnistumisen riskit kuitenkin kasvavat märkänä säilöttäessä. Ilman muurahaishapon apua riskinä on liiallinen käyminen ja virhekäyminen. Märän rehun puristenesteen mukana menetetään rehun arvokkaita ravintoaineita sekä osa säilöntäaineestakin. Esikuivauksen vähimmäistavoite onkin päästä eroon puristenestetappioista.

Ylimääräisistä vesitonneista on hyvä päästä eroon

Vaikka vesi on voide, ei liika vesi kuitenkaan helpota korjuuta tai rehun silppuamista. Märän, painavan rehumassan vuoksi massavirtaa joudutaan hidastamaan noukkimissa ja silppureissa ja tämä näkyy osaltaan silpun pituudessa. Sopivan kuiva rehumassa taas silppuuntuu suunnitellusti vastateriä vasten.

Esikuivauksen etu rehun korjuussa on pienempi tilavuuspaino, jolloin kuormaan on mahdollista saada enemmän rehua. Esikuivattuna korjattu rehu aiheuttaa pienemmät tallaamisvauriot, kun kuormapaino on alhaisempi. Runsaasta vedestä ei varastoinnissa ole etua. Siilo tulee märällä rehulla nopeammin täyteen. Etenkin paalirehussa märän rehun jäätyminen talvella on yksi haaste.

Urakoitsijapäivät kerää ammattilaiset yhteen

Nurmenkorjuu-urakoitsijat kokoontuvat jälleen 20.–21.3. Valion ja Eastmanin järjestämille Artturi-Urakoitsijapäiville, joilla käsitellään myös esikuivauksen tehostamista, vaihdetaan näkemyksiä ja kokemuksia. Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan

Lue artikkeli kokonaisuudessaan Urakointi Uutisten 2. numerosta.