Laadukkaalla säilörehulla parempi maitotili – kokeile laskuria

Syönti-indeksi menestymisen mittarina

Säilörehun syönti-indeksi ilmaisee syöntipotentiaalia eli miten paljon lehmät pystyvät syömään kyseistä rehua keskimääräiseen säilörehuun verrattuna. Tämä luku on kehitetty, jotta meidän olisi helpompi havaita säilörehujen laatuvaihteluiden erojen merkityksiä ruokinnan suunnittelussa. Säilönnällä voimme indeksilaskennassa vaikuttaa haihtuvien rasvahappojen (VFA) sekä maitohapon määriin. Hyvän rehun tavoitteena on pitää molempien tuotanto kurissa, jotta rehun maittavuus ja tuotantovaikutus pysyisivät hyvänä.

Alla oleva kuvaaja havainnollistaa esimerkkiä kahdesta tuloksesta, jotka saatiin, kun sama rehuraaka-aine käsiteltiin AIV-tuotteella tai jätettiin käsittelemättä. Säilönnän jälkeen rehut analysoitiin ja tuloksiksi saatiin merkittävät erot syönti-indeksissä sekä käymishappojen määrissä. Pelkän laatuarvosanan lisäksi tulee kiinnittää huomiota syönti-indeksiin, joka kertoo rehusi tuotantopotentiaalista.

Tutkimuksessa ollut parempi säilörehu tuottaa 450 litraa/lehmä enemmän maitoa. Huomionarvoista on, että tähän maidonlisäykseen ei ole tarvittu lisää väkirehua. Tältä osin lisämaidon antama kate on 157 euroa/lehmä (alv 0 %). AIV-säilönnällä voit tehdä maittavampaa säilörehua ja samalla parantaa tilasi tulosta.

Vain paras säilörehun käymislaatu kelpaa robottitilalle

Varsinkin robottinavetoissa lehmäliikenteen on huomattu kärsivän melkoisesti virhekäymisen lisääntyessä, puhumattakaan kaikista seurannaisvaikutuksista, joita huono säilöntälaatu tuo esimerkiksi utareterveyteen ja hedelmällisyyteen.

Käytännön kokemuksina on huomattu, että haihtuvien rasvahappojen (VFA) pitoisuuksien jäädessä alle 10 g/kg ka, on työ navetalla helppoa ja maidontuotannolle on hyvät edellytykset. AIV-säilönnällä voit varmistaa rehun laadukkuuden pohjalta pintaan, helpottaen työtäsi navetalla. Rajallista työaikaa ei tarvitse käyttää aiempien virheiden korjaamiseen, vaan tuotannon ylläpitoon ja kehittämiseen.

Tarpeeton hävikki ja lisätyö luovat merkittävän kuluerän

Esimerkki: 35 m x 10 m kokoisesta siilosta 20 cm pintarehun kuoriminen maksaa pelkkänä pois heitettynä rehuna lähes 3000 euroa. Lisäksi päälle on laskettava ylimääräinen työ, joka aiheutuu rehun erottelusta sekä mahdollisesta hävittämisestä. Rehun ollessa vähissä joudutaan tilalle ostamaan vastaava määrä rehua ulkopuolelta, jolloin lisäkustannuksia kertyy helposti toiset 3000 euroa.

Tee työ vain yhteen kertaan – säilö AIV-menetelmällä.

Lähteet

1. Effects of additives on the fermentation and aerobic stability of grass silages and total mixed rations. A. Seppälä*, T. Heikkilä, M. Mäki and M. Rinne. 2015
2. Pro Agria. Tulosseminaarin aineisto 2015.