Säilörehumehu maittoi sioille

Helsingin Viikissä 20.–21.1. järjestetty Maataloustieteen Päivät tarjosi jälleen kiinnostavan katsauksen uusimpiin tutkimustuloksiin. Tulevaisuudessa ehkä siatkin syövät nurmirehua, kun se ensin sopivasti prosessoidaan. Näitä prosessointivaihtoehtoja tutkitaan Innofeed-hankkeessa, jossa myös Eastman ja AIV ovat aktiivisesti mukana.

Tomasz Stefanski Lukesta esitteli hankkeen tuloksia: prosessoimalla säilörehusta erotettu mehu maittoi sioille hyvin ja kokeessa mukana olleet siat kasvoivat erinomaisesti. Mehun kuiva-ainepitoisuus oli 10 %, ja kuiva-aineesta noin 26 % oli kivennäisiä, 18 % maitohappoa, 17 % valkuaista ja 12 % sokereita.

Raija Lantto VTT:stä kertoi, että Suomessa on potentiaalia tuottaa nurmisäilörehua myös muihin kuin nykyisiin käyttötarkoituksiin. Tulevista käyttötarkoituksista kiinnostavimpia ovat korkean jalostusasteen tuotteet, kuten esim. valkuaisrehu. Kun nurmi säilötään säilörehuksi, se on ympärivuotisesti saatavilla oleva raaka-aine biojalostamon tarpeisiin. Prosessoinnin raaka-aineeksi halutaan säilörehua, jonka säilöntä on onnistunut, jotta esim. rehun valkuainen olisi hyvin hyödynnettävissä prosessin raaka-aineena.

Eastman on mukana monissa muissakin Maataloustieteen Päivillä esitellyissä tutkimushankkeissa, jotka kehittävät kotoisten rehujen säilöntää. Hankkeissa on mm. selvitetty, että:

• Murskesäilönnällä voidaan vähentää härkäpavun haitta-ainepitoisuuksia, ja AIV soveltuu myös rehuksi tarkoitetun porkkanasivuvirran säilöntään.
• Pyöröpaaleihin tehdyssä nurmirehun säilöntäkokeessa AIV rajoitti käymistä ja paransi myös selvästi sekä säilörehun että siitä tehdyn seosrehun stabiilisuutta verrattuna ilman säilöntäainetta tai suolatyyppisellä aineella tehtyyn rehuun verrattuna.
• Kemiallisen säilöntäaineen käyttö paransi sonnien lihakkuusluokitusta jopa tilanteessa, jossa rehu oli paalattu varsin kuivana (ka 35–40 %).

Maataloustieteen Päivillä saa myös mielenkiintoisen katsauksen tutkimuksissa käytettyihin menetelmiin. Vaikka rehujen säilöntä laboratoriosiiloihin on kaukana käytännön mittakaavasta, on se kuitenkin luotettavien vertailujen tekemisen kannalta usein ainoa järkevä tapa. Ruokintakokeissa säilönnät on kuitenkin pakko tehdä maatilamittakaavassa.

Koeteknisten rajoitteiden vuoksi maatilamittakaavassa kovin montaa säilöntäainekäsittelyä ei voida samanaikaisesti vertailla. Tämän vuoksi luotettavia tutkimuksia ei ole kaikkien markkinoilla olevien tuotteiden takana. On tärkeää ymmärtää myös tutkimusosaamisen arvo, jota Maataloustieteen Päivät hienosti jälleen toi esille! Eläköön Suomalainen maataloustutkimus!

Maataloustieteen Päivien abstraktit ovat luettavissa http://www.smts.fi/sites/smts.fi/files/MTP2018_Abstraktikirja.pdf