Rehunsäilöntään liittyviä huomioita kuluneen vuoden tapahtumista

AIV on osallistunut kuluneen vuoden aikana lukuisiin tapahtumiin, sekä isoihin että pieniin, ja halusimme näin vuoden lopussa koota yhteen ajankohtaisia huomioita rehuntekoon ja rehunsäilöntään liittyen. Samalla haluamme kiittää lämpimästi kaikkia teitä, joita olemme saaneet tavata tämän vuoden tapahtumissa ja eri tilaisuuksissa. Kuulumisten vaihdon ohessa on ollut antoisaa keskustella kanssanne mieltä askarruttavista asioista, esimerkiksi rehunsäilönnän haasteista ja onnistumisista.

Murskeviljan suosio on kasvussa

Murskeviljaa tehdään nykyisin paljon kosteusalueella 20-30 %, joka on selvästi perinteistä suositusta (35-45%) kuivempaa. Jos vilja tulee karjatilalle yhteistyötaholta tai puinnin hoitaa urakoitsija, ei tilallisen välttämättä ole mahdollista saada viljaa märempänä. Murskeviljan säilönnän näkökulmasta kosteusalue 20-30 % asettaa omat haasteensa, sillä ilma etenee tällaisessa viljassa helposti. Sen seurauksena homeet kasvavat iloisesti, jollei niitä torjuta. Säilöntäaineen annostelun tasaisuus korostuu myös, sillä jokaisen jyvän pitäisi saada ainetta, jottei homepesäkkeitä pääse syntymään. Lue lisää vinkkejä säilöntäainevalintaan täältä.

Pintarehun lämpenemishaasteet

Säilörehupuolella pintarehun lämpenemisongelmat ovat tyypillisesti esillä alkusyksystä, kun siilo on ollut syötössä jo muutamia viikkoja. Pintarehun riskitekijä on riittämätön tiivistyminen ja sitä seuraava huokoisuus ja ilman helppo eteneminen syöttövaiheessa. Jos happoa on annosteltu niukasti, sen määrä ei riitä estämään homeiden etenemistä. Pintarehuun suosittelemme AIV Ässä Na:ta vähintään 5 l/t. Tiivistämistä helpottaa, jos pintaan saadaan esikuivaamatonta rehua. Jos mahdollista, tämä kannattaa huomioida niitto- ja korjuujärjestyksessä. Viileys on varmasti ratkaissut jo useimmat lämpenemisongelmat, mutta mikäli vinkkejä tarvitaan, tutustu artikkeliimme Mitä on tehtävissä jos rehu lämpenee siilossa?

Emolehmätilatkin hyötyvät hyvästä käymislaadusta

Myös emolehmätilojen tarpeet ovat olleet keskusteluissa. Milloin AIV olisi erityisesti tarpeen? Hyvä rehu lopputiineydessä ja imetyskauden alussa varmistaa, että syntyvä vasikka saa riittävästi ternimaitoa. Näiden ajanjaksojen rehujen laatuun kannattaa panostaa myös säilöntälaadun osalta. Lisäksi AIV:ta kannattaa varata myös sadesään varalta – virhekäynyttä rehua kannattaa välttää, sillä eihän lehmien kuntoluokkaa ole tarkoitus romahduttaa missään tuotannon vaiheessa. Kuntoluokan pitäminen sopivana onnistuu parhaiten suhtauttamalla rehujen sulavuuden tuotantovaiheeseen sopivaksi. Sulavuus ja säilöntälaatu ovat erillisiä asioita. Vaikka rehulta ei siis aina odoteta parasta sulavuutta, niin ei ole mitään syytä tavoitella huonoa säilöntälaatua.

Onnellista uutta vuotta 2020

Vuosi alkaa olla lopuillaan, ja haluammekin toivottaa oikein hyvää uutta vuotta 2020! Tapaamisiin ja uusin mielenkiintoisiin keskusteluihin ensi vuonna!