Ostaisinko AIV:ta vai väkirehua?

Tutkimuksilla löydetään yhteyksiä asioiden välille, joiden ei ihan ensimmäisenä arvaisi olevan toisiinsa rinnastettavissa. Tiesitkö, että tynnyrillinen AIV-säilöntäainetta vastaa maidontuotannossa likimain kahta suursäkillistä väkirehua? Jos maidontuottajalta kysytään kumman ottaisit, useimmat valitsisivat varmaan sen pari suursäkillistä väkirehua. Saahan siinä enemmän tavaraa varastoon. Kuitenkin tilan taloudessa vaikutus on sama. Paitsi, jos aikoo myydä tavaran eteenpäin naapurille. Silloin kannattaa ottaa se väkirehusatsi.

Kovien väitteiden taakse täytyy löytyä uskottavia lähteitä. Tässä tapauksessa tieto on peräisin tutkijoilta Shingfield ym. (2002) lypsylehmien ruokintakokeesta, jossa oli erilaisia säilörehuja ja väkirehulisiä. Yhteenvedossaan (Huhtanen ym. 2013) he totesivat, että säilörehun käymisen rajoittaminen muurahaishapolla vastaa samaa kuin 2,9 kg väkirehulisä lypsylehmän ruokinnassa. Tuntuisiko hullulta jättää 2,9 kg/lehmä väkirehuseosta pois ruokinnasta, jos se on ruokintasuunnitelmaan kirjoitettu? Aivan yhtä järkevää on säilöä säilörehu rajoittamattomaan käymiseen perustuen.

Säilörehun käymisen rajoittamiseen on kaksi pääasiallista menetelmää: esikuivaus ja/tai muurahaishappo. Esikuivaus hyvissä olosuhteissa tehokkaasti kannattaa, mutta pitkittynyt esikuivaus lisää tappioita ja rehun valkuaisen hajoamista. Rehun valkuaisen hajoaminenhan pysähtyy vasta, kun pH laskee noin neljän tuntumaan. AIV-säilöntäaineiden annostelusuositus on 5 l/t, koska haluamme varmistaa, että asiakas saa rehustaan ne rajoitetun käymisen edut, joita nimenomaan tavoitellaan muurahaishappoon perustuvassa säilönnässä. Tärkeimpinä etuina ovat lisääntynyt maitotuotos ja paremmat maidon pitoisuudet.

AIV-ennakkomyynti on alkanut. Hyödynnä ennakkotilaajan etu ja tilaa kotimaiset AIV-säilöntäaineet kauden edullisimpaan hintaan 1.10. alkaen!

Viitteet
HUHTANEN, P., JAAKKOLA, S. and NOUSIAINEN, J. (2013). An overview of silage research in Finland: from ensiling innovation to advances in dairy cow feeding. Agricultural and Food Science 22: 35- 56.

SHINGFIELD,K.J., JAAKKOLA, S. and HUHTANEN P. 2002. Effect of forage conservation method, concentrate level and propylene glycol on intake, feeding behaviour and milk production of dairy cows. Animal Science 74: 383-397