Skip to main content

Epäonnistunut säilörehu on kalleinta säilörehua

25.3.2022 | 13:03

Tilalliset arvioivat usein säilörehun laatua eri lailla. Yhden huono säilörehu voi olla toisen hyvä säilörehu. Tilojen välillä voi olla suuriakin eroja säilönnän onnistumisessa ja suhtautumisessa laatuun. Kuitenkin jos tilallisilta kysytään, onko säilönnän onnistuminen tärkeää, niin vastaus on varmasti myönteinen. Jotta rehu on tuottavaa, sen säilönnän onnistuminen on yhtä tärkeää kuin kylvön tai korjuun onnistuminen.

Vaadinko hyvää rehua vai tyydynkö siihen, mitä sattuu tulemaan?

On tiloja, joilla hyvä rehu ei ole sattumaa, vaan liki joka vuosi rehuntuotannossa ja säilönnässä onnistutaan. Nämä tilat eivät tyydy keskinkertaiseen, vaan selvittävät juurta jaksain syyt ja parannuskohteet, jos jokin meni pieleen. Mahdolliset epäonnistumiset jäävät yhteen kertaan, kun korjaustoimenpiteet tehdään heti. Nämä tilalliset vaativat itseltään paljon, mutta myös urakoitsijoilta ja muilta yhteistyötahoilta vaaditaan osaamista ja asiantuntemusta. Samalla kun vaatii lehmilleen parasta rehua, vaatii myös itselleen hyvää taloudellista korvausta tehdystä työstä ja sijoitetusta pääomasta. Tämä ei ole liikaa vaadittu. Näillä tiloilla on myös valmius muutoksiin. Jos esimerkiksi urakoitsijan työ ei miellytä, urakoitsijan vaihto tai jopa oman korjuukaluston hankkiminen on mahdollista.

Miten säilörehun laatu näkyy euroissa?

Numerot auttavat neuvottelutilanteissa. Säilörehu-urakoitsijalle kannattaa kertoa, miten iso merkitys maidontuotannossa on säilörehun laadulla. Tehtävää helpottamaan kokosimme oheiseen taulukkoon esimerkkejä säilörehun laadun vaikutuksesta taloudelliseen tulokseen. Yksinkertaisuuden vuoksi kaikki luvut on esitetty olettaen, että kyseinen muutos koskisi kaikkia lypsävien säilörehuja.

Kun esimerkiksi tiedät, että ykkössato vastaa noin 50 % lypsävien säilörehuista, voit laskea taulukon luvuista, että ensimmäisen sadon korjuun myöhästyminen viikolla tarkoittaa noin 9200 € tappiota 100 lehmän karjassa. Samaa suuruusluokkaa vaikutukseltaan on myös esimerkiksi sokereiden häviäminen rehusta säilönnän aikana. Rehun korjaaminen vesimärkänä on puolestaan kaksiteräinen miekka, kun syönti-indeksi tippuu sekä märkyyden että helposti myös käymislaadun heikkenemisen vuoksi. Tappiot voivat helposti olla useita kymmeniä tuhansia euroja 100 lehmän karjassa vuositasolla, jos tuplavahinko käy tärkeimmällä rehusadolla.

Esimerkit näyttävät selkeästi, että urakoitsijan kannattaa ottaa huomioon karjatilallisen tarpeet ja tukea näin asiakkaansa maksukykyä. Taulukon esimerkeistä on apua myös, kun mietitään esimerkiksi säilöntäainevalintaa tai uuden tehokkaamman säilöntäainepumpun hankintaa.

Lisäksi heikosta rehunlaadusta voi pidemmän päälle seurata ongelmia eläinterveydessä. Vaikutukset voivat olla hyvinkin merkittäviä taloudellisesti. Esimerkiksi piilevä ketoosi liittyy riittämättömään energian saantiin, mikä voi johtua säilörehun huonosta maittavuudesta. Tiedetään myös, että homeisen rehun syöttäminen eläimille rasittaa eläinten immuunipuolustusta. Tämän seurauksena eläimet ovat alttiimpia monille sairauksille ja hedelmällisyyden heikentymiselle. Vain terveet lehmät voivat tuottaa huipputuotoksia – homeinen rehu on eroteltava pois hyvälaatuisen rehun seasta.

Paljonko epäonnistuminen säilönnässä maksaa?
Esimerkkejä 100 lehmän karjalle.

Laskettu 100 lehmän karjalle, jossa keskituotos 9000 kg ja laktaatiokausi 305 päivää. Laskelmassa on oletettu, että epäonnistuminen koskee kaikkea säilörehua, joka lypsäville syötetään.  Voit laskea vaikutukset esim. ykkössadolle huomioimalla ykkössadon osuuden lypsävien ruokinnassa.

Epäonnistuminen

Missä epäonnistuminen näkyy?

Arvo (€)

Rehu korjattu liian märkänä (kuiva-aine 20 % vs. 30 %)

Kuormia/paaleja/siilotilaa tarvitaan jopa 1,5 kertaa enemmän.

Korjuun muuttuvat kustannukset 1,5-kertaiset

Syönti-indeksi laskee jo pelkästään rehun märkyyden vuoksi. Tämä luku ei sisällä käymislaadun vaikutusta.

- 20 000 €

Säilönnän epäonnistumisen riski kasvaa 2–3 kertaiseksi.

Jopa - 46 900 €, jos rehun käymislaatu on todella huono

Viikon myöhästyminen rehun korjuussa

D-arvon pudotus 35 g/kg ka (esim. 700 665 g/kg ka)

- 18 400 €

Säilörehun liiallinen käyminen*

Rehun sokeripitoisuus 110 10 g/kg ka

- 20 600 €

Valkuaisen hajoaminen säilönnän epäonnistumisen johdosta*

Ammoniakkitypen määrän nousu 60 g/kg N (esim. 40 100 g/kg N)

- 16 700 €

Virhekäyminen*

Haihtuvien rasvahappojen määrän kasvu 10 → 50 g/kg ka

- 20 100 €

Säilörehun lämpenemisongelma

Hukkaan heitetyn rehun arvo ja erottelusta seuraavan lisätyön arvo. Erottelemalla pilaantuva rehu tappiot jäävät pienemmiksi kuin pakkosyöttämällä eläimelle huonoa rehua, josta energia on hävinnyt lämpenemisen myötä.

Noin 16 % rehun arvosta voidaan menettää, jos syötetään selvästi lämmennyttä rehua, josta sokerit ja maitohappo ovat hävinneet lämpenemisen seurauksena.

*Käymislaadun osalta vaikutukset eivät ole kumulatiivisia, johtuen siitä, että parametrit ovat kytköksissä toisiinsa.