Kokojyväsäilöntä toi joustoa sadonkorjuun aikatauluhaasteisiin

Aktiivinen tiedonetsintä toi kaivatun ratkaisun, ja Ville Sipilän viljasato säilöttiin onnistuneesti kokojyväsäilönnällä. Seuraavana keväänä vilja myytiin läheiselle lypsykarjatilalle. Kokojyväsäilöntä soveltuu siis myös tilojen väliseen viljakauppaan.

Tarve tuoreviljan säilöntään syntyi, kun kuivurin kapasiteetti kävi pieneksi

Perunanviljelijä on usein myös viljanviljelijä, sillä viljelykierrolla ylläpidetään viljelymaan viljavuutta. Lammilaisella perunanviljelijällä Ville Sipilällä oli vuonna 2020 viljelykierrossa mukana syysvehnää. Alkukesän kuivuudesta johtuen kasvusto tuleentui epätasaisesti, eikä vilja kelvannut leipäviljaksi. Urakoitsija oli tulossa puimaan kasvuston tehokkaalla puimurilla, mutta Ville totesi, ettei oman, pienehkön kuivurin teho pysy urakoitsijan puimurin tehon tahdissa, varsinkin kun kosteus viljassa vaihteli. Vihreitä jyviä sisältävän viljasadon kuivaaminen ei siis vaikuttanut toimivalta ratkaisulta. Tässä tilanteessa Ville ryhtyi selvittämään vaihtoehtoja säilöä vilja puintituoreena rehukäyttöön, ja päätyi kokojyväsäilöntään.

Hyvät ohjeet auttoivat alkuun säilönnässä

Kokojyväsäilönnässä viljaan lisätään propionihappoa haitallisen mikrobitoiminnan estämiseksi. Ville perehtyi Eastmanin ohjeistukseen viljan kokojyväsäilönnästä ja teki tarvittavat valmistelut. Sadonkorjuuta varten hän rakensi kaatosuppilon, johon viljakuormat kipattiin. Eastman Propcorn Plus -säilöntäaine pumpattiin ruuvin alkuosaan, ja säilöntäaineen sekoittuminen viljaan tapahtui ruuvissa. Tällä menetelmällä pystyttiin käsittelemään noin 15 tonnia viljaa tunnissa. Ville seurasi tarkasti viljan kosteutta, ja sääti annostelua sen mukaan seuraten Propcorn Plus -tuotteen käyttösuosituksia. Eli, annostelutaso valittiin riittäväksi korkeimman mitatun viljankosteuden perusteella. Viljan kosteus vaihteli 17–28 %:n  välillä. Annostelussa Ville huomioi myös, että säilöntäaika tulee olemaan yli 6 kuukautta.  Lopullinen käyttömäärä sisälsi turvamarginaalia 1,5–2 l/t, sillä Propcorn Plus tuotetta kului 1090 litraa noin 60 tonnille viljaa. Ville totesi, että hankalinta annostelussa oli arvioida ruuvissa kulkevan viljan määrä. Säilöntämenetelmän etuna on, että säilöntäaineen käyttömäärää säätämällä voidaan säilöä kosteudeltaan hyvinkin vaihteleva viljasato.

Viljan varastointiin piti rakentaa paikan päälle siilo. Valmis asfalttikenttä helpotti hommaa. Seinät tehtiin betonisista legopalikan tyylisistä elementeistä. Muovi pohjalle ja seinille, ja lopuksi pressu päälle. Viljakasa muotoiltiin siten, ettei vesi jäänyt siilon päälle seisomaan. Kokojyväsäilöntä Propcorn Plussalla on helppoa, sillä viljakasaa ei tarvitse tiivistää – riittää, kun sadeveden pääsy viljan sekaan estetään.

Lämpötilaseurannalla saatiin mielenrauhaa

Kokojyväsäilönnän ohjeisiin kuuluu, että säilötyn viljan lämpötilaa on hyvä seurata viljan käsittelyn jälkeen, varsinkin ensimmäisen viikkojen aikana. Eastmanin asiantuntija Arja Seppälä ehdotti Ville Sipilälle mahdollisuutta testata lämpötila-antureita, joiden avulla lämpötilaa voi seurata etänä. Villelle tämä sopi hyvin, ja viljakasaan laitettiin lämpötila-anturit koko säilöntäjakson ajaksi. Lämpötilakäyrät kertoivat, että viljakasa viileni ilmojen viilentyessä, eikä mitään lämpenemistä ollut havaittavissa.

Kokojyväsäilöntä sopii hyvin tilojen väliseen viljakauppaan

Ville myi viljasadon suoraan läheiselle lypsykarjatilalle. Rahtikustannukset jäivät minimaalisiksi, kun Juhani Lemola haki viljan omalla traktorillaan Sipilän tilalta. Ennen rehukäyttöä vilja murskattiin Murska-myllyllä kahdessa erässä, noin yhden kuukauden tarve kerralla. Kokojyväsäilötyn viljan murskaus onnistui ilman ongelmia. Kokojyväsäilötty vilja soveltui hyvin lypsylehmien ruokintaan.  Lemola totesi, että myös hänen tilallaan kokojyväsäilönnän hyödyntäminen voisi tuoda joustoa korjuuaikaan, kun kaikkea viljaa ei tarvitse murskata samalla kertaa.

Joustoa ja helppoutta syksyn kiireisiin

Tämä oli Ville Sipilälle ensimmäinen kerta, kun hän teki kokojyväsäilöntää. Hän on tyytyväinen lopputulokseen. Menetelmä oli helppo ja nopea ja säästi selvästi rahtikustannuksia. Lisäksi menetelmä antoi joustoa aikatauluun. Puinti voitiin tehdä urakoitsijan ja viljakasvuston ehdoilla, eikä kuivurin kapasiteettia tai viljan murskaamista tarvinnut miettiä vielä säilöntävaiheessa. Viljan kosteuden vaihtelusta huolimatta säilöntä onnistui hyvin Propcorn Plus -tuotteen käyttömäärää säätämällä. Propcorn Plus -säilöntäaine on käyttövalmis sellaisenaan, mikä osaltaan helpottaa menetelmän käyttöönottoa.

Säilöntäopit ensi vuoteen

Ville totesi turvautuvansa kokojyväsäilöntään mahdollisesti myös jatkossa. Siiloa tyhjennettäessä huomattiin, että on tärkeää huolehtia, että peittona olevat muovit pysyvät ehjänä. Jos vilja olisi hallissa sisällä, sadevesi olisi helpompi pitää poissa viljakasasta. Hallissa kokojyväsäilöttyä viljakasaa ei tarvitse peittää muovilla. Kokojyväsäilönnässä viljakasan peittämistä muovilla ei suositella kondenssivesiriskien takia.

Ville Sipilä (oik.), Juhani Lemola (vas.) ja Said Bobokanolov (takana) valmistelemassa kokojyväsäilötyn viljan siirtoa huhtikuun lopussa. Viljan päällä ollut pressu on juuri vedetty pois kasan päältä. On tärkeää varmistaa, että muovit pysyvät ehyenä ja ettei sadevesi pääse viljaan ylä- tai alakautta.

Kokojyväsäilönnällä säilötty ei tiivisty kuten murskesäilötty vilja vaan pysyy juoksevana.

Eastman Propcorn Plussalla kokojyväsäilöntämenetelmällä säilötty vilja oli hyvännäköistä ja raikasta.

Säilöntäaineen tasainen sekoittuminen onnistuu, kun siirtoruuvi on vähintään kolme metriä pitkä ja ruuvi on vähintään 30° kulmassa.  

Lämpötilaseuranta osoitti, että viljan lämpötila laski tasaisesti ulkoilman viiletessä. Murskauksen jälkeen anturi siirrettiin murskattuun viljaan. Murskattu vilja säilyi hyvin, kunnes kasa oli kokonaan syötetty.