Kohti parempaa maidon laatua – venäläiset suurtilat valitsevat AIV:n

Oltermanni-juustojen jäädessä rajalle venäläiset kehittävät omaa maidontuotantoaan. Suomesta maahan viedään mm. puimureita, kuivureita, rehunjakolaitteita, murskamyllyjä ja jalostuseläimiä. Venäjällä arvostetaan suomalaista osaamista myös rehunsäilönnän suhteen ja varsinkin isot tilat valitsevatkin säilöntään monesti AIV-tuotteen.

Tiloilla on halu kehittyä

Venäjällä eturivin isot maitotilat kehittävät tuotantoaan systemaattisesti. Tiloilla lehmiä on 800–6000 ja keskituotos on 8000–10500 kg. Tuotettu maito on kuitenkin laihaa, sekä rasva- että valkuaispitoisuudet ovat useita kymmenyksiä alhaisemmat kuin vastaavilla roduilla Suomessa. Laiha maito johtuu liian korkeasta väkirehupitoisuudesta ruokinnassa ja säilörehun heikosta laadusta, niin sulavuuden kuin käymislaadunkin osalta.

Tiloilla on kovasti halua kehittää säilörehun laatua. Suomalaiset vientiyritykset vastaavat kysyntään järjestämällä yhdessä koulutuksia, joiden tavoitteena on parantaa säilörehun satoa, sulavuutta ja käymislaatua. AIV-tuotteiden käytöstä on tiloilla saatu erittäin myönteisiä kokemuksia. Edistykset säilörehun laadussa näkyvät parantuneena maitotuotoksena sekä maidonpitoisuuksina.

Säilörehua tehdään monesta näkökulmasta

Säilörehun teossa haasteet voivat olla hyvinkin perustavanlaatuisia. On mahdollista, että tilalla on tiedonpuutetta esimerkiksi erilaisten säilörehuerien suunnitelmallisessa hyödyntämisessä karjan ruokinnassa, kun taas nurmisatojen parantamisen hidasteena voi yksinkertaisesti olla puute hyvien lajikkeiden siemenistä. Niin ikään isojen venäläisten tilojen omistus- ja työvoimarakenne luo haasteita kokonaisvaltaiseen ongelmanratkaisuun. Tiloilta koulutuksiin osallistuukin yleensä johtoportaan lisäksi myös eri työvaiheista vastaavat henkilöt.

Parhailta tiloilta löytyy myös vahvaa ruokinnan osaamista ja AIV-säilöntäaineiden edut on todettu omien kokemusten pohjalta jo useina aiempina vuosina. Näiden tilojen kohdalla keskitytään vahvistamaan jo olemassa olevaa osaamispohjaa ja syvennytään suomalaisillekin tuttuihin kysymyksiin – säilöntäaineen oikeaan annosteluun ja onnistuneen säilönnän yksityiskohtien hiontaan. Kuormien punnitusten suhteen isoilla venäläistiloilla ollaan hyvässä tilanteessa: kuormavaa’at ovat tiloilla jo olemassa. Tämän toivoisi yleistyvän Suomessakin.

Pitkäjänteisyydellä haasteiden yli

Venäjällä on paljon vajaahyödynnettyä peltoa, mutta samanaikaisesti kuluttajalle ei ole tarjolla kohtuuhintaisia laadukkaita maitotuotteita. Kulutuspotentiaali on valtava, mutta laadukkaan tuotantoketjun rakentaminen pellolta kaupanhyllylle asti vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Edistykset tuotannon kehittämisessä parantavat kansan hyvinvointia ja edistävät ruokaturvaa.