Omavaraisempaa ruokintaa onnistuneella herneen säilönnällä

Ylivieskassa komeaa hernekasvustoa syksyllä 2022. 

Kotipellon tilalla Ylivieskassa kokeiltiin herneen säilönnässä Eastmanin uutta AIV Via -säilöntäainetta syksyllä 2022. Tilalla päädyttiin käyttämään AIV Viaa, koska sen koostumuksen ansiosta tuotetta voidaan käyttää laajalla kosteusalueella. Lisäksi tuotteen korkea propionihappopitoisuus ehkäisee tehokkaasti jälkilämpenemistä sekä hiivojen ja homeiden kasvua.

Herne herneenä ja vilja viljana

Kotipellon tilan Marko Sorviston kokemusten perusteella herne on paras viljellä sellaisenaan, eikä seoksena muiden viljojen kanssa. Herne on erinomainen valkuaiskasvi ruokinnan näkökulmasta ja tuo seokseen valkuaista ja hieman tärkkelystä. Typensitojana herne on erinomainen kasvi viljelykierrossa. Myös lannoitustasot on voitu pitää maltillisena; viime kesän hernekasvusto sai pelkkää lietettä. Herne vaatii aikaisen kylvöajankohdan ja aikaisen puinnin. Jos puinti venyy pitkälle syksyyn, saattaa märkyys tuoda haasteita puintiin.

Näillä toimilla Kotipellon tilan hehtaarisadot ovat noin 4000–4600 kg. Herneen kosteus oli viime syksynä puidussa sadossa 36 %.

Herneen säilöntä AIV Via -tuotteella

Kotipellon tilalla herne säilöttiin siiloon. Säilöntävaihe kannattaa tehdä huolella, sillä herne on huomattavasti haasteellisempi säilöä kuin esimerkiksi vilja. Herneen pinta-ala on suurempi kuin viljanjyvän, mikä tuo haasteita tiivistymiseen ja säilöntäaineen tasaiseen annosteluun.

Viime syksynä murskauksessa käytettiin Murskan litistävää myllyä. AIV Viaa annosteltiin 7,0–7,5 litraa / hernetonni. Herne murskattiin heti puinnin jälkeen. Herne on valkuaiskasvi, joka vastustaa voimakkaasti pH:n laskua, joten annostelumäärässä ei kannata pihistellä. Myöskään siilotyöskentelystä ei saa tinkiä, vaan siihen on käytettävä aikaa ja tarpeeksi painavaa konetta. Näin herne tiivistyy kunnolla, eikä ilmaa jää jyvien väliin.

Onnistunut herneen säilöntä edellyttää huolellista tiivistystä sekä tähän tarkoitukseen sopivan säilöntäaineen riittävää annostelumäärää. Säilötty herne on tasaisen väristä ja haju on miellyttävä. 

Marko on myös kokeillut herneen säilöntää tuubiin. Hänestä tuubisäilöntä on varmempi tapa kuin siilo, mutta huolellisesti tehtynä onnistuu herneen säilöntä myös siiloon. Muovien kanssa kannattaa olla tarkkana, jotta ne säilyvät ehjinä, suojassa linnuilta ja jyrsijöiltä.

Omavarainen ruokinta laadusta tinkimättä

Herne on oivallinen rehukasvi, josta saadaan ruokintaan omavaraista valkuaista ja tärkkelystä. Tällä hetkellä syötössä on pääkomponenttina hyvin sulava ja erinomaisesti säilynyt ykkössadon säilörehu, johon lisätään hieman kuivempaa kakkossatoa ja murskeviljaa. Litistettyä hernettä seokseen menee tällä hetkellä 2,5 kg/lehmä/päivä. Näillä komponenteilla on saatu hyvin omavarainen ruokinta tuotoksesta (12 980 kg EKM) ja pitoisuuksista (rasva 4,16 ja valkuainen 3,58) tinkimättä.

Tiivis siilo ja oikea säilöntäaineen määrä avainasemassa

Tiivis siilo ja oikea säilöntäaineen annostelu ovat avaimet herneen säilönnän onnistumiseen. Myös koneketjun mitoitus kannattaa miettiä niin, että murskauksen ja säilönnän saa tehtyä saman päivän aikana loppuun asti. Siiloa ei kannata jättää auki yön yli, jottei herne pääse kuivumaan liikaa lämpimillä keleillä.

Marko Sorvistolla on kokemusta herneen säilönnästä sekä siiloon että tuubiin.