Onnistunut rehunsäilöntä on keino pienentää maidon- tai lihantuotannon hiilijalanjälkeä

Onnistunut rehunsäilöntä pienentää hävikkiä rehuketjussa ja lisää tuotosta. Hiilijalanjälki pienenee näin kahta kautta. Esimerkkilaskelmamme osoittaa, että vaikutus voi olla jopa 7 % maidontuotannon hiilijalanjäljessä. 

Rehunsäilöntä kannattaa tehdä hyvin myös ympäristösyistä. Lisääntynyt maitotuotos ja rehuhävikin minimointi yhdessä pienentävän maidontuotannon hiilijalanjälkeä peräti 7 %.  Jos maidontuotannon hiilijalanjälki olisi saappaannumero, niin muutos olisi sama kuin 46-koon saappaan vaihtaminen 43-kokoiseen. 

Lisääntynyt tuotos pienentää hiilijalanjälkeä tuotettua maitolitraa kohden.
 
Karkearehun osuus maidontuotannon hiilijalanjäljestä on noin 27 %1. Karkearehun hiilijalanjäljestä noin 4 % tulee AIV-säilöntäaineesta1. Maidon hiilijalanjäljestä AIV:n osuus on näin ollen 1,1 %. Maitotuotoksen parantuminen 0,35 kg/lehmä päivässä riittää kattamaan tuon kokonaan.

Tutkimustulosten perusteella rajoittuneesti käynyt säilörehu parantaa päiväkohtaista energiakorjattua maitotuotosta liki pari kiloa verrattuna epäonnistuneeseen rehuun2.  AIV rajoittaa siilossa tapahtuvaa käymistä ja haitallisten mikrobien kasvua. Seurauksena on parantunut syönti, tuotos ja maidon valkuais- ja rasvapitoisuudet. AIV:n vaikutukseksi onnistuneen rehunsäilönnän kautta on mitattu 0,9 kg enemmän energiakorjattua maitoa3. 

Hävikkien ehkäisy on ensiarvoisen tärkeää.

Hiilijalanjäljen kannalta merkittävimmät vaikutukset saadaan, kun pystytään estämään hävikkiä. Esimerkiksi säilörehurehun lämpenemisessä menetetään 16-20 % rehun sulavista ravintoaineista sokereiden ja maitohapon hävitessä kokonaan4. Tappion korvaamiseksi säilörehua tarvittaisiin 19 % enemmän. 

Kaikkia AIV:n etuja ei voi mitata hiilijalanjäljellä.

Kaikkia säilörehun rajoitetun käymisen etuja ei voida huomioida hiilijalanjäljen kautta. Esimerkiksi maidon pitoisuuksien parantumista ei ole huomioitu hiilijalanjäljessä, kuten ei myöskään säilöntäaineen toimintavarmuutta erilaisissa korjuuolosuhteissa. Päätökset rehunsäilöntäaineesta kannattaakin tehdä kokonaisuutta ajatellen.

AIV on vain pieni siivu maidontuotannon hiilijalanjäljestä, mutta saat sillä paljon hyvää aikaiseksi! 

Lähteet
​​​​​​​
1.    Pulkkinen 2018. https://www.ilmastoviisas.fi/wp-content/uploads/2017/12/Nautakarjan-ilmastovaikutukset-18-1-2018_valmis.pdf
2.    Huhtanen, P., Nousiainen, J.I., Khalili, H., Jaakkola, S. & Heikkilä, T. 2003. Relationships between silage fermentation characteristics and milk production parameters: analyses of literature data. Livestock Production Science 81: 57–73.
3.    Saarisalo, E. & Jaakkola, S. 2003. Koetoiminta ja käytäntö. Liite 20.10.2003
4.    Seppälä, A., Kässi, P., Ervasti, S., Kuoppala, K. Sormunen-Cristian, R., Särkijärvi, S., Heikkilä, T., Luostarinen, S. and Rinne, M. 2013: Biochemical methane potential of timothy, tall fescue and red clover silages harvested at different stages of maturity. In: Helgadóttir, Á. and Hopkins, A. (Eds.) The Role of Grasslands in a Green Future, Threats and Perspective in Less Favoured Areas. Proceedings of the 17th Symposium of the European Grassland Federation, Akureyri, Iceland 23-26 June 2013. pp. 525-527.