image

Ilkka Pollari oli kehittämässä suomalaista muurahaishappotuotantoa sen syntyhetkestä lähtien. Koko uransa kemianteollisuudessa töitä tehnyt diplomi-insinööri jäi hiljattain eläkkeelle ja muistelee uransa vaiheita.

– Olin yövuorossa ainoana insinöörinä. Ulkona oli 30 astetta pakkasta ja tehtaassa ei toiminut mikään. Happoa olisi pitänyt kuitenkin saada aikaan koko ajan, Ilkka Pollari muistelee vuosikymmenten takaista työvuoroa muurahaishappotehtaalla Oulussa.

Tehdas saatiin perinpohjaisten muutostöiden jälkeen toimimaan. Hankala alku antoi kuitenkin hyvät eväät seuraavaan tehtaaseen. Pollari on suunnitellut sen, samoin kuin muutaman muunkin: yhden Indonesiassa ja yhden Etelä-Koreassa. Yhteensä hän on ollut mukana viiden muurahaishappotehtaan suunnittelussa tai käynnistämisessä.

– Indonesian projekti oli minulle haastavin. Myimme sinne lisenssin ja suunnittelupaketin, toimitimme laitteita ja menimme paikalle valvomaan suunnittelua ja rakennustyötä sekä käynnistämään tehtaan. Se oli ikimuistoinen hetki, kun suuren työponnistuksen jälkeen otin haalarit pois päältä ja tehdas oli käynnissä yli kuukauden etuajassa.

Kotimaisen muurahaishappotuotannon alku

Ennen Kemiran Oulun tehtaan valmistumista yritys ei ollut tehnyt kiloakaan muurahaishappoa, eikä tehtaaseen valmistunutta prosessia ollut käynnissä missään muualla maailmassa. Teknologia piti kehittää ja ottaa haltuun.

– Muurahaishapon käytön eturivissä olivat norjalaiset jo 60-luvulla. Suomessakin tutkittiin aktiivisesti, mitkä rehunsäilöntäkemikaalit ja -ratkaisut olivat teholtaan parhaimpia ja helpoimpia käyttää. Muurahaishappo valikoitui aika nopeasti sopivaksi, Pollari sanoo.

Ulkomailla oli jo muurahaishapon tuottajia, jotka olisivat mielellään toimittaneet happoa myös Suomeen, mutta täällä päätettiin panostaa kotimaisen tuotannon kehittämiseen. Valmis asiakaskunta eli suomalaiset maanviljelijät takasi kysynnän nopean kasvun.

– En usko, että ulkomaiset muurahaishapon tuottajat olisivat aktiivisesti lähteneet kehittämään sellaista tuoteperhettä ja käytön kulttuuria kuin esimerkiksi Kemira ja Valio yhdessä tekivät. Kemiallisen rehunsäilönnän osuus sekä maitotuotteiden laatu ja määrä olisivat paljon matalammalla Suomessa ilman kotimaista kehitystyötä ja tuotantoa.

Monia käyttökohteita

Muurahaishapolla on monia muitakin käyttökohteita kuin rehunsäilöntä. Muurahaishappo on perinteisesti ollut välttämätön kemikaali tekstiiliteollisuudessa. Nahkateollisuudessa sitä käytetään nahan parkitsemiseen. Eläinten ruokinnassa muurahaishapolla voidaan säilönnän lisäksi korvata rehuantibioottien käyttöä. Lisäksi hapon suoloilla on monia merkittäviä sovelluksia. Pollarin mukaan suuri osa maailman kaupallisista lentokentistä käyttää kiitoratojen liukkaudentorjuntaan ja jään sulatukseen muurahaishapon suoloja.

– Muurahaishappo on orgaaninen happo ja niin yksinkertainen kemikaali, että hajotessaan siitä ei jää käytännössä mitään jäljelle. Se haihtuu hiilen oksideiksi ja vedeksi, ja bakteerit syövät sen, mitä syötävissä on.

Näytelmiä ja musiikkia

Eläkepäivillään Pollarilla on aikaa kirjoittamiseen ja musiikin harrastamiseen. AIV-rehun kehittänyt Artturi Ilmari Virtanen on päätynyt Pollarin kirjoittamana näytelmänä teatterilavalle. Lisäksi hän on kirjoittanut ystävänsä Ilkka Aaltosen kanssa kolme näytelmää, joita espoolainen Teatteri Hyökyvuori on esittänyt. Näytelmäkirjoittamisen lisäksi Pollari soittaa Kemiran aikoina perustetussa rockbändissä. Eläkepäivät eivät kuitenkaan ole vähentäneet Pollarin kiinnostusta muurahaishapon käytön mahdollisuuksiin.

– Maailmassa pilaantuu valtava määrä elintarvikkeita ja raaka-aineita, joissa AIV:stä tuttu pH 4:n menetelmä voisi toimia. AIV-perinteen jatkaminen on eettisesti kestävää toimintaa varsinkin, kun otetaan huomioon maailman väestömäärän kasvu ja viljelypinta-alan väheneminen. Me olemme hyvällä asialla, Pollari sanoo.


Edellinen uutinen
Seuraava uutinen
aiv-logo
Yhteydenotto

Jätä meille viesti ja otamme sinuun yhteyttä!

+358