Terveellistä ruokavaliota nauttiva Someli-lehmä ei ole absolutisti. Käymisen avulla säilötyissä rehuissa on usein pieniä määriä alkoholia. Kosteampana vuonna tai Brasilian reissulla Someli voi hyvinkin kuluttaa alkoholia siinä kuin isäntänsä ja emäntänsä – jopa elopainoon suhteutettuna!

Kotikaljaa säilörehussa
Somelin nauttimat promillet ovat piilossa säilörehussa. Jos rehu on märkää ja sokereita on raaka-aineessa runsaasti, ovat lähtökohdat otolliset etanolin muodostumiselle säilönnän aikana. Hiivat ovat säilörehussakin ne mikrobit, jotka etanolia pääsääntöisesti tuottavat.3

Nurmisäilörehun etanolipitoisuus on tyypillisesti 0–4 % kuiva-aineesta4,11, keskimäärin noin 1,2 % kuiva-aineesta4. Korkeampiakin pitoisuuksia on mitattu, esimerkiksi irlantilaisessa tutkimuksessa märässä timoteisäilörehussa oli etanolia 5,5 % kuiva-aineesta6. Märässä hernevehnäsäilörehussa etanolia on mitattu jopa 6,9 % kuiva-aineesta10. Jos kuitenkin pitoisuus ilmoitetaan painoprosenteissa tuorepainossa, huomataan, ettei edes tuo hernevehnäsäilörehu ollut kuin hieman kotikaljaa vahvempaa.

Sokeriruokosäilörehussa huippupromillet
Someli aikoo matkustaa Brasiliaan nauttimaan sikäläistä sokeriruokosäilörehua, jossa etanolia voi olla hurjimmillaan jopa 20 %:a kuiva-aineesta!1 Someli toivoo, että lentokoneessa tarjotaan sellaista maissisäilörehua, jossa on mukavasti promilleja, esim. yli 6 % kuiva-aineesta.11 Etikkaisesta maissisäilörehusta Someli ei välitä, joten vähän jännittää, mitä lennolla tarjotaan. Etikan lisääminen seosrehuun on myös brasilialaisen tutkimuksen perusteella huonompi idea kuin etanolilisäys. Etikkalisä pudotti sekä syöntiä että tuotosta, sen sijaan etanolia saaneet lehmät lisäsivät tuotosta2.

Etanoli kannattaa nauttia ennen kuin se haihtuu
Someli on kuullut, että jotkut tutkijat maailmalla pitävät korkeita etanolipitoisuuksia ongelmallisina. Lämpimässä ilmastossa etanoli on vaarassa haihtua, ennen kuin lehmät ehtivät sen syödä2. Viime aikoina huolenaihe säilörehun etanoliin liittyen onkin ollut sen rooli ilman epäpuhtautena alueella, jossa säilörehua käsitellään suuria määriä.3

Alkoholisoituneen lehmän terveydestä sen sijaan ei kovin paljon huolta ole ollut. Tanskalaiset testasivat, että lehmät pystyvät hyvin prosessoimaan säilörehusta peräisin olevan etanolin myös siinä tapauksessa, että päivittäinen alkoholiannos nousee nopeasti poikimisen jälkeen. Kokeessa etanoliannos oli 1,4 % lehmän syömästä kuiva-aineesta8. Brasilialaiset puolestaan lisäsivät etanolia reilusti, eli 5 % seosrehun kuiva-aineesta. Lehmien veriparametreissa tai maidon maussa ei ollut käsittelyjen välillä eroja, maitotuotos nousi etanolilisällä2. Someli arvelee, että kokeessa mukana olleet brasilialaislehmät olivat tottuneet jatkuvaan tissutteluun.

Etanoli säilörehussa ei vaikuta rehun syöntiin4 eikä maitotuotokseen5, mutta se on yhteydessä korkeampaan maidon rasvapitoisuuteen5. Norjalaisessa tutkimuksessa etanolia lisättiin ruokintaan 600 g/lehmä/päivä, ja havaittiin maidon pitoisuuksien parantuvan7. Etanolilisä saattaa aiheuttaa maitoon makuvirheitä7, mutta asiasta on ristiriitaisia tuloksia2.

Säilöntätutkimuksissa rehujen etanolipitoisuus yleensä mitataan, mutta rutiininomaiseen tilarehujen analysointiin se ei sisälly. Toisinaan voidaan rehussa epäillä olevan etanolia, jos sokerit ovat vähissä, eikä rehussa kuitenkaan ole käymishappoja sokereiden katoamista vastaavaa määrää. Kun käymisprosessissa syntyy etanolia, kuiva-ainetta häviää, mutta energiatappiot ovat hyvin pienet, onhan etanolin energiasisältö varsin korkea. Eli energia tiivistyy. Energiatappioita syntyy kuitenkin, jos etanoli pääsee haihtumaan, kuten Brasilian ilmastossa on riskinä.2,3

Someli raitistuu
Ilmastoaktivistit estävät kuitenkin Somelin lentomatkan Brasiliaan, ja raittiusseura ostaa ensi kesäksi rehun säilöntään AIV Ässä Na -tuotetta. Somelia odottaa entistä raittiimpi elämä.

AIV Ässä Na sisältää sekä propionihappoa että sorbaattia, jotka yhdessä estävät hiivoja tehokkaasti. Hiivojen toiminnan estäminen on keskeistä, jos halutaan estää etanolin syntyminen rehuun3. Kokeissa AIV Ässä Na onkin tehokkaasti rajoittanut kaikentyyppistä käymistä, ja vähentänyt hiivojen määrää rehussa9. Rehun stabiilisuus siilon avaamisen jälkeen on parantunut selvästi, eli rehu ei ole ollut lämpenemisherkkää huolimatta jäljellä olevista sokereista9.

AIV Ässä Na soveltuu erinomaisesti esikuivatulle säilörehulle, murskeviljalle sekä maissisäilörehulle. Suomalainen maissisäilörehun raaka-aine on usein verrattain märkää, ja riski etikkahapon tai etanolin muodostumiselle on iso. Siksi kannatta valita AIV Ässä Na, jotta vältytään virhekäymisen riskeiltä ja maissisäilörehulla saavutetaan tavoiteltu syönnin ja tuotoksen parantuminen.

 

Lähteet:

  1. Carvalhoa, B. F. – Ávila, C.L.S. – Pinto, J.C. – Neri, J. –Schwan, R.F. (2014): Microbiological and chemical profile of sugar cane silage fermentation inoculated with wild strains of lactic acid bacteria. Animal Feed Science and Tehcnology 195: 1-13.
  2. Daniel, J.L.P. – Amaral, R.C. – Sá Neto, A. –  Cabezas-Garcia ,E.H. –  Bispo , A.W. – Zopollatto , M. –  Cardoso, T.L. –  Spoto, M.H.F. – Santos, F.A.P. –  Nussio, L.G. (2013). Performance of dairy cows fed high levels of acetic acid or ethanol. Journal of Dairy Science 96 :398–406
  3. Hafner, S.D. – Bühler, M. – Feilberg, A. – Franco, R.B. – Howard, C. – Montes, F. –Muck R.E. –Rotz, C. A. – Weiβ, K. (2018): Volatile organic compounds and silages: sources, emission, and mitigation. Teoksessa: Proceedings of the XVIII International Silage Conference. Gerlach, K. & Südekum, K.-H. (toim.). Bonn, Germany. s. 52-67.
  4. Huhtanen, P. – Khalili, H. –  Nousiainen, J.I. – Rinne, M. –  Jaakkola, S. –  Heikkila, T. –  Nousiainen, J. (2002): Prediction of the relative intake potential of grass silage by dairy cows. Livestock Production Science 73: 111–130.
  5. Huhtanen P. – Nousiainen, J.I. – Khalili, H. –Jaakkola, S. – and Heikkilä, T. (2003): Relationships between silage fermentation characteristics and milk production parameters: analyses of literature data. Livestock Production Science 81: 57–73.
  6. McEniry, J. – King, C. – O’Kiely, P. (2013): Silage fermentation characteristics of three common grassland species in response to advancing stage of maturity and additive application. Grass and Forage Science, 69, 393–404.
  7. Randby, Å., T. – Selmer-Olsen,I. – Baevre, L. (1999) Effect of ethanol in feed on milk flavor and chemical composition. Journal of Dairy Science 82 (2): 420–428
  8. Raun, B.M. Kristensen, N.B. (2011): Metabolic effects of feeding ethanol or propanol to postpartum transition Holstein cows. Journal of Dairy Science 94: 2566-2580.
  9. Rinne, M. ─ Kuoppala, K. ─ Mäki, M. ─ Seppälä, A. ─ Jalava, T. (2016): Effects of seven formic acid based additives on grass silage fermentation and aerobic stability. Teoksessa: Proceedings of 17th International conference Forage conservation, Rajčáková, L. (toim.) Horný Smokovec, Slovak Republic. s. 115-116.
  10. Seppälä, Arja ­─ Kuusisto, Katja ─ Mäki, Maarit ─ Rinne, Marketta (2014): Eri säilöntäaineiden soveltuvuus härkäpapuvehnä- ja hernevehnäkokoviljojen säilöntään. Julkaisussa: Edistystä luomutuotantoon: loppuraportti / Toim. Arto Huuskonen. MTT Raportti 175: 51-72. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-587-5
  11. Weiss, K. (2016): Volatile organic compounds (VOC) in silages – Effects of management factors on their formation. Teoksessa: Proceedings of 17th International conference Forage conservation, Rajčáková, L. (toim.) Horný Smokovec, Slovak Republic. s. 27-38.

Edellinen uutinen
Seuraava uutinen
aiv-logo
Yhteydenotto

Jätä meille viesti ja otamme sinuun yhteyttä!

+358