Pyörä on edelleen pyöreä ja tuli lämmittää – molemmat vanhoja keksintöjä, jotka ovat edelleen hyviä. Säilörehun säilöntä happamuuden avulla on toimintamekanismina vanhempi kuin sen tieteellinen kuvaus pH-arvoineen. AIV-säilönnässä pH laskee nopeasti muurahaishapon avulla, kun taas maitohappokäymisessä pH laskee vasta, kun bakteerit ovat tuottaneet maitohappoa tarpeeksi.

Parhaassa työiässä

Biologiset kilpailijat mielellään leimaavat muurahaishapon rehunsäilöntäaineena vanhanaikaiseksi ja kotoperäiseksi. Yhtä hyvin voisi väittää, että alle viisikymppinen muurahaishapposäilöntä on vasta parhaassa työiässä. Muurahaishapon rehukäyttö kasvaa maailmalla arviolta 3,4 %:n vuosittain ja säilörehun säilöntäkäyttö kasvaa Euroopassa noin 1,7 % vuosivauhdilla (IHS Chemical 2016). Vuosittainen kasvu pelkästään Euroopan säilörehukäytössä vastaa noin 18 000 lehmän koko vuoden karkearehun säilöntää. Koko maailman rehukäyttöön menevällä muurahaishappomäärällä (191 800 t vuonna 2016, IHS Chemical 2016) säilöisi noin 2,7 miljoonan korkeasti tuottavan lypsylehmän kaikki säilörehut.

Timotei on hankala säilöä verrattuna raiheinään

On painavat syyt sille, miksi happosäilöntä on meillä, Norjassa ja Ruotsissa erityisen suosittua: Meidän tärkein nurmikasvimme timotei sisältää selvästi vähemmän sokeria kuin englanninraiheinä vastaavana korjuuajankohtana. Esim. irlantilaisessa tutkimuksessa timotein sokeripitoisuus ennen korjuuta oli vain 40-70 % raiheinän sokeripitoisuudesta (Eniry ym. 2013). Ensimmäisen ja toisen korjuukerran timotein säilöntälaatua pystyttiin kokeessa parantamaan vain muurahaishapposäilönnällä, testatuista maitohappobakteeriympeistä toinen huononsi rehua ja toisella ei ollut mitään vaikutusta verrattuna ilman säilöntäainetta tehtyyn rehuun.

Hyvää nurmisäilörehua ympäri vuoden

Ilmastomme on erilainen kuin Keski-Euroopassa. Silti Keski-Euroopassakin happosäilöntä tunnetaan keinona säilöä kaikkein hankalimmat kasvilajit, kuten sinimailanen tai huhtikuussa korjattava vihantavilja. Meillä ei ole maissisäilörehua edelleenkään merkittävissä määrin. Lehmien pitää siis tuottaa nurmisäilörehulla ympäri vuoden. Säilörehu ei ole meillä pelkästään umpilehmien talvehtimisrehu. Suomalaisessa toimintaympäristössä lehmäkohtaista tuotosta on pakko maksimoida, rehujen on siis oltava hyviä. Meillä on siis erinomaisen hyvät syyt käyttää happosäilöntää.


Edellinen uutinen
Seuraava uutinen
aiv-logo
Yhteydenotto

Jätä meille viesti ja otamme sinuun yhteyttä!

+358