Olemme tottuneet seuraamaan tarkasti säilörehun ruokinnallista laatua kuvaavia lukuja; D-arvo, syönti-indeksi, raakavalkuainen, NDF-kuitu jne. Ruokinnallisten arvojen lisäksi silmäilemme myös säilönnällistä laatua kuvaavia arvoja. Tiedämme hyvin, että pilalle mennyt rehu ei ole märehtijöille soveltuvaa evästä, mutta tiedämmekö mikä heikentää arvokkaan rehuvalkuaisen hyväksikäyttöä maidon- ja lihantuotantoon?

Käymislaatu tärkein tekijä

Seuraavat neljä säilörehun laatuparametria vaikuttavat valkuaisen hyväksikäyttöön:

  • Sokeripitoisuus
  • Maitohapon määrä
  • Haihtuvien rasvahappojen määrä
  • Ammoniakkitypen määrä

Säilörehun sokeri on pötsimikrobeille luontainen energianlähde, joka auttaa tuottamaan paljon kaivattua mikrobivalkuaista. Säilörehun sokeri kannattaa siis säästää pötsiin saakka, eikä uhrata maitohappokäymisen raaka-aineeksi – koska tästä on tuloksena vain syöntiä laskevaa maitohappoa. Mitä korkeammalle maitohapon määrä nousee, sen matalammalle syönti laskee.

Rehun korkeaa maitohappopitoisuutta ei voi haistaa, rehu voi olla silmämääräisesti hyvin säilynyttä, mutta rehun syönti kärsii korkean maitohappopitoisuuden takia. Vastaavasti sokerit rehussa parantavat syöntiä. Säilörehun sokeripitoisuuden ollessa noin 110 g/kg ka tasossa, on tutkimuksissa huomattu säilörehun syönnin olevan suurimmillaan.

Haihtuvien rasvahappojen määrällä on huomattu olevan myös kääntäen verrannollinen vaikutus valkuaisen hyväksikäyttöön. Mitä matalampi on haihtuvien rasvahappojen pitoisuus, sitä korkeampi on maidon valkuaispitoisuus. Tämä sama logiikka toimii myös ammoniakkitypen kanssa – kun saat säilörehun ammoniakin alas, saat säilörehun raakavalkuaisesta enemmän irti.

Rehuvalkuainen tuotantoon vai hukkaan?

Säilörehun käymislaadun merkitys on todella suuri. Tutkimuksessa* säilörehun valkuaisen hyötykäyttö parani 25 %:lla, kun muurahaishapolla rajoitettiin käymistä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että syöttövaiheessa säilörehun valkuaisen ollessa esim. 150 g/kg ka, märehtijä sai siitä irti raakavalkuaista vain noin 110 g/kg ka arvosta, kun muurahaishappoa ei oltu käytetty.

Peltopuolen panostukset valuvat hukkaan, kun säilörehun raakavalkuainen ei ohjaudu maidon- ja lihantuotantoon. Ja lisäksi tämä vaje joudutaan korvaamaan vielä muilla valkuaislähteillä, joista joudutaan maksamaan rahaa tilan ulkopuolelle.

Jotta saat säilörehun raakavalkuaisesta kaiken irti, muista huippurehun periaatteet: suuntaa sokeri sataan ja maitohappo, haihtuvat rasvahapot sekä ammoniakkityppi alas!

 

*Jaakkola, S., Kaunisto, V. and Huhtanen. P. 2006. Volatile fatty acid proportions and microbial protein synthesis in the rumen of cattle receiving grass silage ensiled with different rates of formic acid.

 


Edellinen uutinen
Seuraava uutinen
aiv-logo
Yhteydenotto

Jätä meille viesti ja otamme sinuun yhteyttä!

+358