Säilöntäainemarkkinoilla voi törmätä osatotuuksiin ja myyntiväittämiin, joissa totuutta on mukana vain mausteeksi. Myyntipuheita kuunnellessa kannattaa olla tarkkana ja kiinnittää huomiota mm. seuraaviin kohtiin.

Annostelumäärällä on merkitystä

Talouden kannalta tuotannossa saatava vaste säilöntäineen käytölle on se joka ratkaisee, eikä suinkaan yksin se, kuinka paljon yhden rehutonnin käsittely maksoi. Halvin käsittely voikin olla lopulta kallein. Sekä tuotteen väkevyys että annostelusuosituksen viilaaminen ovat säilöntäainemarkkinoilla kilpailussa käytettyjä keinoja laskea käyttökustannusta.

Matalalla annostuksella (3 l/t) muurahaishappoa lisätään nurmirehuun liian vähän. Parhaassakin tapauksessa pihistelyn vaikutus näkyy sekä syönti-indeksissä että pötsin mikrobivalkuaissynteesissä, jotka jäävät optimia heikommiksi. Heikoissa säilöntäoloissa tulos voi olla vielä karumpi, eli rehusta voi tulla jopa virhekäynyttä riittämättömän annostelun takia. Tyypillisesti suomalaisen maitotilan kustannusrakenteella säilörehusta kannattaa ottaa koko tuotantopotentiaali irti, eikä hukata sitä rehun liiallisen käymisen muodossa. Parempi syönti-indeksi näkyy maitotilissä, tarkista asia vaikka tuottolaskurilla.

Kolme promillea lisää sokereita ei tunnu missään

Aina uudelleen nousevat esille myös väittämät, että rehuun säilöntävaiheessa lisätystä sokerista (esim. laktoosi) olisi hyötyä säilönnässä. Nurmen sokeripitoisuus ennen säilöntää on tyypillisesti yli 100 g/kg ka, eli tonnissa esikuivattua (ka 30 %) nurmimassaa on 30 kg sokereita. Sokerit ovat solujen sisällä, mutta kun rehuun lisätään muurahaishappoa, soluseinämät alkavat rikkoutua, ja sokerit tulevat maitohappobakteerien käyttöön. Paljonko maitohappobakteerit ilahtuvat, kun saavat tuon 30 kg lisäksi 90 g lisää sokereita säilöntäaineessa? Siis huimat 3 promillea lisää käyttökelpoista energiaa!

Liiallisesta maitohappokäymisestäkin on haittaa

Hyvien ja huonojen käymistuotteiden suhde on myös väittämä, jolla toki onkin merkitystä, kun verrataan voihappokäyneitä rehuja maitohappokäyneisiin rehuihin. Maitohappo on siis hyvä käymistuote ja esim. voihappo- ja etikkahappo huonoja käymistuotteita. Kun niiden välistä suhdetta lasketaan, ei ole yllättävää, että biologiset säilöntäaineet saavat suuren suhdeluvun, koska ne lisäävät maitohapon tuotantoa. Tässä yhteydessä kaikki eivät kuitenkaan muista (tai halua) kertoa, että myös liiallinen maitohappo  vähentää rehun syöntiä, eli syönti-indeksi laskee, kun käymishappoja (maitohappo + haihtuvat rasvahapot) on rehussa yli 40 g/kg ka.

Tutkitusti tuottoisa

Pelkästään markkinamiesten argumentointien perusteella parasta säilöntäainevalintaa on vaikea tehdä. Tarvitaan puolueettomien tutkimuslaitosten tekemiä tutkimuksia. Muista kysyä seuraavan kerran myyntitykiltä: missä tämä on tutkittu, saanko nähdä tutkimustulokset?

Toivotaan hyviä esikuivauskelejä ja onnistunutta rehuntekoa!

Ps. AIV-tuotteiden myynti ja markkinointi pohjautuu asiantuntemukseen, ja siksi antamamme tuotetietous ja rehunsäilönnän neuvonta perustuu riippumattomiin tutkimuksiin ja niistä saatuihin tuloksiin. Lue lisää toimintatavoistamme.

Arja Seppälä
Tuotekehitys ja säilöntäneuvonta

Edellinen uutinen
Seuraava uutinen
aiv-logo
Yhteydenotto

Jätä meille viesti ja otamme sinuun yhteyttä!

+358